Mitä huomioida märkätilojen suunnittelussa ja toteutuksessa?

laura-seppanen-design-agency-bathroom-spa-interior1.jpeg

Märkätila = huonetila, jossa on lattiakaivo ja joka ei ole asuintila. Märkätilan pinnoille roiskuu vettä normaalissa käyttötilanteessa.

Kylpyhuone (kh) = peseytymiseen tarkoitettu huonetila, jossa on suihkutila tai kylpyamme.

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

Märkätilojen suunnittelua määrittäviä tekijöitä

Märkätilojen suunnittelu tulisi käynnistää aina käyttäjän tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Visuaaliset ratkaisut olisi tärkeää määritellä jo ennen kuin suunnittelu käynnistetään, sillä ne toimivat suunnittelun lähtötietona. Märkätiloista voidaan tehdä kauniita ja samalla kertaa toimivia tilakokonaisuuksia.

Suunnittelu alkaa lattiakaivojen paikkojen ja mallien määrittämisellä. Niiden avulla vaikutetaan koko tilan lattian kaatoihin, haluttuun lattialaattamalliin, tilailmeeseen sekä tilan kalustesuunnitteluun.

RY musta viivapiirros kph.png

VINKKI!
Onko toiveenasi kylpyhuoneeseen iso lattialaatta, seinä-wc -istuin, shampoosyvennys tai haluatko, että vesikalusteiden vesiputket integroidaan seinän sisään? Kaikki nämä tulee tietää jo projektin alkuvaiheessa suunnittelun lähtötietoina.

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

Teknisiä näkökulmia

Suomen rakentamismääräysten mukaisesti vesi ei saa siirtyä märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä.

Märkätilan lattian kaltevuuden on mahdollistettava veden valuminen lattiakaivoon sekä vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava tiivis.

TÄRKEÄ HUOMIO
Märkätiloista pois johtavan kynnyksen kohdalla vedeneristys suositellaan nostettavaksi 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Lattian vedeneristys on suositeltavaa nostaa vähintään 100 mm seinälle.

laura-seppanen-design-agency-blau-interior-bathroom.jpeg

IP-luokitusjärjestelmä = kansainvälisesti käytössä oleva järjestelmä sähkölaitteiden ja laitekoteloiden tiiviyden määrittämiseksi.

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)


Märkätilan sähkölaitteet tulee olla suojattu veden, kosteuden ja vierasesineiden sisäänpääsyltä ja niille on määritetty kotelointi- eli IP-luokitukset. Valaisimien IP-luokat kertovat valaisimien vedenkestävyydestä. Kosteassa sisätilassa on suositeltavaa käyttää laitteita, joilla on IP24, IP34 tai IP44-suojaus. 

Märkätiloissa on oltava toimiva ja riittävän tehokas ilmanvaihto, joka kuivattaa kastuneet pinnat nopeasti ja kattavasti. Yleisin ilmanvaihtoon liittyvä märkätilojen virheellisyys on korvausilmareitin puuttuminen. Korvausilma on yleensä suunniteltu otettavaksi viereisestä kuivasta huoneesta kylpyhuoneen oven ja kynnyksen välistä.

Märkätiloihin asennetaan usein myös lattialämmitys, joka nopeuttaa tilan kuivumista ja veden haihtumista laatan alta. Rakenteiden kuivumista auttaa myös tehokas lämmitys. Lattialämmitys ei korvaa lattian vedeneristystä. On muistettava, että tehokkaallakaan lämmityksellä ja ilmanvaihdolla ei korjata märkätilan rakennusteknisiä virheitä.

Laatat

Laattoja löytyy joka lähtöön ja erilaisiin käyttötarkoituksiin, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että lattialaatan voi asentaa seinään, mutta seinälaatta ei kestä lattiassa. Laatan ominaisuuksiin ja teknisiin tietoihin kannattaa tutustua tarkkaan, sillä laattavalintaa ei voida tehdä pelkästään laatan ulkonäön perusteella.

On tärkeä tiedostaa, että keraaminen laatoitus ei ole vedeneriste. Laatoituksen saumoista pääsee vettä kiinnityslaastiin ja siksi keraaminen laatoitus vaatii taakseen erillisen vedeneristyksen. Käyttämällä tiiviitä sauma-aineita, esimerkiksi epoksipohjaisia saumauslaasteja, voidaan veden kapillaarista imua sauman kautta vähentää. Tämä ei kuitenkaan korvaa varsinaista laatan takana olevaa vedeneristystä.

Anniina Iso-Ahola, kylpyhuone.png

VINKIT LAATAN KOON VALITSEMISEEN

  • Laatan koko suhteessa laatoitettavaan alaan kannattaa huomioida esimerkiksi laatan menekin ja hävikin näkökulmasta

  • Laatan koko vaikuttaa myös tilan yleisilmeeseen ja tunnelmaan

  • On olemassa eri kaliiberikoon laattoja; vaikka laatan nimelliskoko on esim. 20x40cm niin valmistajan ja valmistustavan mukaan laattojen koot voivat vaihdella eri laattaerienkin välillä muutamia millejä. Tämä on otettava huomioon jos halutaan yhdistellä samalle laatoitettavalle pinnalle eri valmistajan tai eri sarjan laattoja, jolloin saumavälit tai laattajaot eivät välttämättä ole tasaisia. Myös laattojen paksuudet vaihtelevat.

(Kuva: Kati Flörchinger, sisustussuunnittelu Karima; kuvaaja Toni Härkönen / meillakotona.fi)


Laattojen valinnassa huomioitavaa

Haluttuun esteettiseen lopputulokseen voidaan vaikuttaa laattojen koon, muodon ja sävymaailman lisäksi esimerkiksi saumauksen leveydellä ja värillä sekä ladontatavalla. Turvallisuusnäkökulmasta laattojen pinnan sileys, karheus ja liukkausaste kannattaa ottaa huomioon laattavalintoja tehdessä. Moni ei tule myöskään heti ajatelleeksi laattapintojen puhtaana pitämistä, mikä voi olla merkittävä tekijä laatan valinnassa. Laatan ominaisuuksiin ja ulkonäköön vaikuttaa oleellisesti myös hinta.

On hyvä huomioida, että valo osuu lattiapintoihin eri tavalla kuin seinäpintoihin ja tämän vuoksi sama laatta näyttää aina vaaleammalta lattiassa, kuin seinässä. Myös valon väri ja kirkkaus vaikuttaa laattojen sävyyn ja sen vuoksi laattavalintoja tehtäessä tulee olla tiedossa tilaan tuleva valaistus.

Laattojen toimitusajat on myös hyvä huomioida jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa.

HUOMIOITAVAA LAATTOJEN KESTÄVYYDESTÄ

Laattojen kestävyys tulee huomioida aina tilan käytön mukaan. Laatan kestävyys riippuu siitä, onko laatta lasitettu, lasittamaton, kuivapuristelaatta, klinkkerilaatta, kaakelilaatta, suurlaatta tai jotain muuta. 

Jos halutaan tehdä laatoitus ilman listoja leikkaamalla kulmat jiiriin tulee tällöin myös tutustua laatan ominaisuuksiin ja teknisiin tietoihin, sillä kaikkia laattoja ei pysty jiiraamaan.


(Kuva: Laattaleevi.fi)

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

Muut märkätilojen pintamateriaalit

Laatoituksen ohella kylpyhuoneen tai muun märkätilan pintamateriaalin voi toteuttaa myös monella muulla tavalla. 

Saumattoman toteutuksen saa aikaan erilaisilla sisustuspinnoitteilla, kuten esimerkiksi mikrosementillä tai hartsilla. Tällaiset pinnat voidaan toteuttaa jo olemassa olevan laatoituksen päälle mutta tällöin on hyvä huomioida, että vanhan laatoituksen alla oleva vedeneristys on kunnossa. 

Erilaisilla kosteudenkestävillä paneeleilla voi myös toteuttaa märkätilan katto- ja seinäpinnat. Paneelivalikoimaa löytyy muodoltaan, materiaaliltaan ja profiililtaan laidasta laitaan. Paneelit voivat olla materiaaliltaan esimerkiksi puuta, erilaisia puukuituyhdistelmiä tai muovia. Puu taipuu märkätilaan myös esimerkiksi rimojen muodossa. Pinta voidaan käsitellä kosteudenkestäväksi esimerkiksi saunasuojan tai puuöljyn avulla.

Märkätilojen pinnan voi myös maalata. Maalin tulee sisältää homeenestoainetta, joka antaa sille hyvän kosteudensietokyvyn.

RY viivapiirros musta kph blogi.png

Kosteudenhallinta-koordinaattori = rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja, jonka tehtävänä on valvoa ja ohjata rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista koko rakentamisprosessin ajan.

(Kuva: Anne Vepsä, Rakennetaan Yhdessä ry)


Lähtökohdat märkätilojen toteutukselle

Suomen rakentamismääräykset asettavat tarkat määritykset ja ohjeet märkätilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi vedeneristyksen ja kosteussulun tekoon on tarkat määritykset, ja niiden toteuttajalta vaaditaan sertifikaattia vedeneristystyön osaamisesta. 

Märkätilojen toteutuksessa kuluttajan näkökulmasta on tärkeä tehdä ratkaisuja, jotka vakuutusyhtiö hyväksyy. Viime kädessä rakennushankkeeseen ryhtyvä tai remontin tilaaja on vastuussa siitä, että märkätilat toteutetaan vaadittavien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Luvanvaraisessa rakentamisessa kosteudenhallintakoordinaattori tulee ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle. Myös taloyhtiöt voivat velvoittaa huoneiston remontoijaa määrittämään kohteeseen kosteudenhallintakoordinaattorin tai valvojan tarkastamaan, että märkätilojen muutostyöt tehdään asianmukaisesti määräyksiä noudattaen.

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

(Kuva: suunnittelu Laura Seppänen, kuvaaja Mikael Pettersson)

Kuten muussakin rakentamisessa, myös märkätilojen toteutuksessa budjetti määrittää kokonaisuuden. Kustannuksissa voidaan pysyä parhaiten silloin, kun suunnittelu tehdään huolellisesti ja hyvissä ajoin. 

Projektin aikataulutuksessa tulee tiedostaa, että ammattilaisten työt voivat olla lukittuna jo lähes vuoden päähän. Sen vuoksi oma projekti tulee aikatauluttaa remonttiin tai rakentamiseen hankitun ammattilaisen aikataulun mukaan. 

Märkätilan toteutus on usean eri pätevyysvaatimukset täyttävän ammattilaisen yhteistoiminnan taidonnäyte. Märkätila on kodin osa, johon kohdistuu pienelle alueelle useita erilaisia haasteita, niin käytettävyyden, visuaalisuuden, kuin rakennusteknisten ratkaisujen näkökulmasta. Sen vuoksi märkätilojen toteutukseen tulee suhtautua riittävällä vakavuudella jokaista työvaihetta kunnioittaen.

Lähteet: Rakennnustieto

Previous
Previous

”Kyllä onnistuu” – liian harvoin rakennusalalla kuultua

Next
Next

Ihastu unelmiesi lattiakaivoon hyvissä ajoin